Sivistysvaliokunta kannattaa henkilöstömitoituksia opiskeluhuoltoon
Eduskunnan sivistysvaliokunta sai 23.11.2021 valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta. Esitys liittyy hallitusohjelman linjaukseen oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistamisesta kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteena on vahvistaa sekä lasten ja nuorten että koulu- ja oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia. Esitys painottaa ennaltaehkäisevää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, varhaista puuttumista sekä yksilökohtaista opiskeluhuollon tukea jokaisen oppilaan ja opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti.
Sivistysvaliokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja kannatettavana ja ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta kuuli mietintöään varten asiantuntijoita sekä sai kirjallisia lausuntoja esityksestä. Asiantuntijana kuultiin myös Psykologiliiton varapuheenjohtaja Jari Lipsasta.
780 opiskelijaa psykologia kohti
Esityksessä ehdotetaan henkilöstömitoituksesta oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Ehdotuksen mukaan perustason opetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa tulee olla vähintään yksi kuraattori 670 opiskelijaa kohti ja yksi psykologi 780 opiskelijaa kohti. Henkilöstömitoitus laskettaisiin kunnan ja jatkossa hyvinvointialueen tasolla.
Sitovalla henkilöstömitoituksella halutaan turvata opiskeluhuoltopalveluiden nykyistä yhdenvertaisempi saatavuus ja laatu eri koulutusasteilla sekä eri puolilla Suomea. Valiokunta katsoo, että mitoituksen vaikutuksia tulee seurata ja että tarkastelun perusteella mitoitukseen liittyvää sääntelyä tulee tarvittaessa muuttaa.
Psykologiliitto on ajanut nyt esitettyä tiukempaa mitoitusta. Psykologiliiton kanta on, että yhtä psykologia kohti tulisi olla korkeintaan 500 oppilasta tai opiskelijaa. Jo nykyään on kuntia, joissa tämä mitoitus toteutuu.
Valiokunta korostaakin mietinnössään, että mitoituksella säädetään opiskelijoiden enimmäismääristä. Yhden kuraattorin ja psykologin vastuulla voi siis olla myös vähemmän opiskelijoita kuin mitä pykälässä säädetään. Jos mitoitussuhde on lain voimaantullessa kunnassa laissa säädettyä parempi, on tällaisen tilanteen jatkuminen valiokunnan mielestä yksinomaan toivottavaa. Laissa säädettävillä henkilöstömitoituksilla ei ole tarkoitus huonontaa nykyisiä mitoituksia.
Psykologien saatavuutta opiskeluhuoltoon seurattava
Sivistysvaliokunta nosti esille myös henkilöstön saatavuuden. Mietinnössä huomioidaan se, että psykologien koulutusmääriä on jo lisätty. Vuosina 2020—2022 psykologian maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen aloittajamäärää lisätään yhteensä noin sadalla aloittajalla. Lisäksi psykologian maisterin tutkintoon johtava koulutus on alkanut Oulun yliopistossa uutena koulutuksena syksyllä 2021. Vuonna 2021 psykologikoulutuksen aloituspaikkoja on yhteensä 371. Vuosittain psykologeja valmistuu n. 150 enemmän kuin eläköityy. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että psykologien ja kuraattorien saatavuuden kehittymistä seurataan ja arvioidaan.
Sivistysvaliokunta pitää myös tärkeänä, että koulupsykologin tehtävänkuvaa selkeytetään, merkittävän tehtävän arvostusta vahvistetaan ja opiskeluhuollon henkilöstön hyvistä työskentelyolosuhteista huolehditaan. Valiokunta toteaa, että oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin on lisätty momentti, joka edellyttää 1.1.2023 alkaen sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen helppoa saavutettavuutta että tarkoitukseen soveltuvien tilojen järjestämistä.
Psykologiliitto kannustaakin kuntia ja hyvinvointialueiden valmistelijoita valmistautumaan lain voimaantuloon jo nyt vahvistamalla psykologityötä opiskeluhuollossa.
Psykologimitoituksen kustannukset ovat hallituksen esityksen mukaan yhteensä 20,9 miljoonaa euroa. Rahoitus sisältyy vuosien 2021–2023 julkisen talouden suunnitelmaan. Lakiesitys käsitellään vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Psykologipalveluiden henkilöstömitoitusta koskisi siirtymäaika siten, että se tulisi voimaan 1.8.2023.