Sivistysvaliokunta korosti opiskeluhuoltoa mietinnössään koulutuspoliittisesta selonteosta

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi mietintönsä valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta. Valiokunta kuuli mietintöä varten asiantuntijoita, joiden joukossa oli myös Psykologiliiton varapuheenjohtaja Jari Lipsanen.

Selonteon kunnianhimoinen ja haastava tavoite on nähdä pitkälle 2040-luvun koulutuksen, osaamisen, tutkimuksen ja tieteen tarpeisiin ja vastata niihin. Sivistysvaliokunta toteaakin, että koulutuspoliittista selontekoa tulisi päivittää vähintään joka toinen vaalikausi eli seuraavan kerran viimeistään 2027—2031. Edellinen koulutuspoliittinen selonteko on vuodelta 2006.

Opiskeluhuollon tärkeä rooli paremmin esille

Sivistysvaliokunta katsoo mietinnössään, että selonteossa tunnistetaan hyvinvoinnin merkitys oppimiselle, ja teemaa käsitellään useissa kohdin. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät tavoitteet on kuitenkin esitetty selonteossa puutteellisesti ja ne jäävät lukuisten koulutuspoliittisten tavoitteiden varjoon. Myös Psykologiliitto oli omassa lausunnossaan mietinnöstä korostanut, että opiskeluhuollon rooli tulisi nostaa selonteossa vahvemmin omaksi kokonaisuudekseen. 

Sivistysvaliokunta vaatii sen varmistamista, että opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden siirto hyvinvointialueille tukee opiskeluhuollon matalan kynnyksen palvelujen säilymistä osana opiskeluyhteisöä. Yhteistyön sujuvuus sivistyspalvelujen, koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueiden välillä sekä opiskeluhuollon riittävät resurssit tulee turvata, mietinnössä todetaan. Valiokunta katsoo, että psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen tulee olla keskeinen tavoite varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, koska se luo perustan oppimiselle ja koko elämälle. Lisäksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ja mielenterveyden tukea tulee tarjota lapsille ja nuorille riittävästi.

Koulutuksen lisääminen ei saa heikentää sen laatua

Koulutuspoliittisessa selonteossa esitetään tavoite, että vähintään 50 % nuorista aikuisista on suorittanut korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että tavoite on merkityksellinen niin kansantalouden, kansainvälisen menestymisen kuin koulutustason nostamisen ja sivistyksen näkökulmista. 

Psykologiliitto nosti esiin omassa lausunnossaan sen, että tutkintomäärien ja koulutuksen saavutettavuuden tavoitteet eivät saa johtaa koulutusten sisältöjen tai muun tason alenemiseen tutkinnoissa. Myös sivistysvaliokunta toteaa, että koulutuksen laatukysymykset sekä opetuksen ja ohjauksen resurssitarpeet on tärkeää pitää rinnakkain tutkintomäärien ja koulutuksen saavutettavuuden tavoitteiden kanssa. Valiokunta katsoo, että taloudellista lisäresursointia tarvitaan koko koulutuksen keston ajalta opetukseen ja siihen liittyvään tutkimukseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja tukipalveluihin sekä opintososiaalisiin etuihin.

Toimenpiteitä suunniteltava laajassa yhteistyössä

Koulutuspoliittiselle selonteolle tullaan laatimaan toimeenpanosuunnitelma. Selonteon toimeenpanon seurannassa arvioidaan myös riittävät rahoitustarpeet osana julkisen talouden suunnitelman valmistelua. Sivistysvaliokunta toteaa, että toimeenpanosuunnitelma on tarpeen laatia laajassa ja tiiviissä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, parlamentaaristen toimijoiden ja koulutuskentän kanssa. 

Lue sivistysvaliokunnan mietintö

Lue Psykologiliiton lausunto koulutuspoliittisesta selonteosta