Suomen Psykologiliitto ehdottaa kaksiportaista mallia psykoterapeuttikoulutukseen

Psykoterapiat ovat keskeinen osa kansallisia mielenterveyden häiriöiden hoitosuosituksia ja ne kuuluvat julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Psykoterapeuttien saatavuudessa on kuitenkin haasteita. Psykoterapeuttikoulutukseen onkin tarve tehdä muutoksia. Psykologiliiton valtuusto katsoo, että keskeisin näistä muutoksista on psykoterapeuttikoulutuksen aseman tarkastelu koulutusjärjestelmässä. 

Suomen Psykologiliitto kannattaa ns. Ruotsin mallia koulutuksen järjestämiseen. Siinä psykoterapeuttikoulutus jakautuu kahteen tasoon. Perustason koulutus muodostuu teoriaosuudesta sekä psykoterapeuttisten taitojen ja psykologisten lyhytinterventioiden koulutuksesta, jonka osana toteutetaan myös työnohjattua hoitoa. Perustaso antaa valmiudet toteuttaa lyhytinterventioita, joille on suuri tarve perustason mielenterveyspalveluissa. Mallin ylempi taso vastaa käytännössä Suomen psykoterapeuttikoulutusta. Lisäksi mallissa on kouluttajapsykoterapeutin koulutus vastaavalla tavalla kuin Suomessa. 

Mallissa psykoterapian perustason pätevyys myönnetään automaattisesti perustutkinnon suorittaneille psykologeille, joiden tutkintoon opinnot sisältyvät. Psykologien perustutkinto Suomessa ei poikkea merkittävästi ruotsalaisesta psykologitutkinnosta. Myös muut soveltuvat ammattiryhmät voivat suorittaa perustason opinnot lisä- tai täydennyskoulutuksena ja siten pätevöityä antamaan lyhytinterventioita. Perustason suorittaminen on edellytyksenä ylemmän tason koulutukseen hakeutumiseen.

Portaittainen malli toisi helpotusta myös koulutuksen maksullisuuteen

Psykoterapeuttikoulutukseen osallistujia rajaa koulutuksen maksullisuus. Psykoterapeuttikoulutus on tutkinnon jälkeistä koulutusta, jota yliopistot toteuttavat nykyisin maksullisena täydennyskoulutuksena. Koulutuksen kokonaiskustannukset opiskelijalle ovat tällä hetkellä noin 25 000—60 000 euroa valitusta suuntauksesta riippuen.

Portaittainen koulutusmalli vähentäisi opiskelijalle syntyviä kustannuksia, sillä tällöin ylemmän tason psykoterapeuttikoulutuksen ei voida katsoa olevan kokonaan uuden ammatin opiskelua, jolloin opiskelun kulut olisivat verovähennyskelpoisia.

Eduskunta hyväksyi toukokuun alussa kansalaisaloitteeseen sisältyneen ehdotuksen psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuuteen tähtäävän lainsäädäntötyön käynnistämisestä. Lisäksi valtioneuvostolla on käynnissä psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvitystyö.

Lisätietoja:
Jari Lipsanen, Psykologiliiton puheenjohtaja, jari.lipsanen (at) psyli.fi
Vera Gergov, Psykologiliiton ammattiasioista vastaava psykologi, vera.gergov (at) psyli.fi