Suuri osa mielenterveyspalveluista jäämässä Kela-korvausten uudistuksen ulkopuolelle
Hallitus varasi vuoden 2023 syyskuussa 97,5 miljoonan euron rahoituksen nykymuotoisten Kela-korvausten korottamiseen vuodelle 2024. Tätä rahoitusta sovittiin käytettävän esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin vastaanottojen, psykoterapian ja hammaslääkärin Kela-korvausten korvaustaksojen nostoon. Vuoden 2024 budjettiriihessä hallitus varasi koko vaalikauden ajaksi Kela-korvausten muutoksiin 500 miljoonaa euroa.
Hoitojonojen purkaminen hallituksen esittämän suunnitelman mukaisesti ei kuitenkaan juurikaan kohdennu mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden hoitoon, sillä se jättää ulkopuolelle suuren osan mielenterveyden hoitoon kohdentuvista palveluista. Ainoastaan lääkärien antaman psykoterapian korvaustason nostaminen ei siis valitettavasti lyhennä hoitojonoja tai paranna mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Psykologiliitto ehdottaakin, että sairausvakuutuskorvaus kattaisi myös psykologien antamat hoitokäynnit sekä myös muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kuin lääkäreiden antaman psykoterapian.
Hoitotakuulainsäädännön mukainen oikeus päästä hoitoon perusterveydenhuollossa takuuajan puitteissa koskee tasavertaisesti psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia. Hoitoon pääsyn sääntely koskee erityisesti hoitoon hakeutumista, eli pääsyä tarpeen mukaan lääkärin, hoitajan tai esimerkiksi psykologin suoravastaanotolle. Hoitotakuun mukainen ensikäynti voi siis toteutua julkisessa terveydenhuollossa suoraan psykologin vastaanotolla. Psykoterapia ei yleensä ole ensisijaisesti tarjottava perustason mielenterveyspalvelu tai tarpeen kaikissa mielenterveyteen liittyvissä haasteissa. Lyhyemmät tukikäynnit tai hoidolliset interventiot ovat monille asiakkaista riittäviä, kun niitä tarjotaan riittävän varhaisessa vaiheessa tarpeen mukaiseen arvioon perustuen. Tutkimusten mukaan esimerkiksi psykologien antama hoidollinen tuki on vaikuttavaa mielenterveysoireilun ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Mikäli halutaan purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja myös mielenterveyshoitoa tarvitsevien potilaiden osalta, olisi siis varsin perusteltua ulottaa sairausvakuutuslain mukainen korvaus koskemaan myös psykologien hoidollisia vastaanottokäyntejä.
Esitys on puutteellinen myös varsinaisen psykoterapian saatavuuden parantamisen näkökulmasta. Valviran rekisteritietojen mukaan ainoastaan noin 13 % psykoterapeuteista on lääkäritaustaisia. Suurin osa psykoterapeuteista on taustakoulutukseltaan psykologeja tai sairaanhoitajia, joiden tuottamat psykoterapiapalvelut jäävät esityksessä korvausten ulkopuolelle. Psykoterapiaa toteutetaan myös pääosin Kelan kuntoutuspsykoterapiana tai vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kelan kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa korottaminen kohdistuisikin huomattavasti laajempaan joukkoon psykoterapian saajista, kuin ainoastaan nykyisten sairausvakuutuskorvausten nosto.