Uusi kuntoutuksen toimintasuunnitelma tuo esiin laajan tarpeen psykologien osaamiselle
Psykologiliitto kommentoi marraskuun lopussa sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemaa kuntoutuksen toimintasuunnitelmaa.
Toimintasuunnitelmassa nostetaan esiin huoli niin pitkäaikaistyöttömistä, heikossa työmarkkina-asemassa olevista, nuorten työelämävalmiuksista kuin mielenterveyssyistä johtuvista työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloistakin. Psykologin asiantuntijuuden lisääminen sekä vastaanottotyöhön suoraan kansalaisille että moniammatilliseen tiimiin yhteistyöhön, konsultaatioon ja ohjaamiseen on keskeinen vastaus kaikkiin näihin ongelmiin. Psykologin osaamista tarvitaan lisää erityisesti työvoimapalveluihin, perusterveydenhuollon sote-keskuksiin sekä opiskeluhuoltoon. Psykologien laaja-alainen osaaminen on välttämätöntä myös ikääntyvien sekä omaishoitajien kuntoutuksen kokonaisuudessa.
Sote-keskuksissa on oltava saatavilla kattavat psykologipalvelut ja mielenterveyspalvelut. Psykologi pystyy työssään huomioimaan sekä mielenterveyden että kognitiiviset toiminnot, kuten muistin ja tarkkaavuuden. Perustason mielenterveystyön tulee olla moniammatillista siten, että perustiimin muodostavat hoitaja, lääkäri ja psykologi sekä sosiaalityön ammattilainen. Erikoissairaanhoidon jalkautuminen sote-keskuksiin on tarpeellista, esimerkiksi psykiatrian ja neurologian osalta. Se ei kuitenkaan voi korvata perusterveydenhuollon omaa mielenterveys- ja psykologityötä, johon tarvitaan omat resurssit ja jonka lähtökohtana on terveys ja sen edistäminen, ei sairaus.
Lasten ja nuorten kuntoutus tapahtuu sekä erillisissä palveluissa, kuten perheneuvolassa, että arjen kasvuyhteisöissä, kuten kouluissa ja oppilaitoksissa. Lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistetään ennen kaikkea koulussa yhteisön ja ryhmän tasolla tapahtuvalla opetus- ja kasvatustyöllä, eli yhteisöllisellä opiskeluhuoltotyöllä, joka on myös opiskeluhuoltolain ensisijainen painopiste. Yhteisöllisen työn rinnalle tarvitaan yksilökohtaista opiskeluhuoltoa sekä yksilökohtaisia oppimisen tuen toimia.
Kuntoutuksen yhdenvertaisuutta sekä lisätään että heikennetään
Kuntoutuksen toimintasuunnitelmassa pyritään tuomaan kuntoutuksen piiriin työelämän ulkopuolella olevat tai osatyökykyiset henkilöt. Tämä on Psykologiliiton mukaan hyvä ja yhdenvertaisuutta edistävä tavoite. Nykyisin lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit ovat melko tiukat, mikä on estänyt lievemmän toimintakykyvajeen vuoksi kuntoutukseen pääsemisen, vaikka siitä hyötyisi merkittävästi. Toimintasuunnitelmassa tämä epäkohta ollaan korjaamassa ja kuntoutukseen pääsisi myös diagnostiikasta riippumattomasti.
Psykologiliitto vastustaa sen sijaan Kelan kuntoutustehtävän siirtämistä maakunnille. Huolena on, että kuntoutukseen varatut rahat saattavat helposti ohjautua muihin tarpeisiin. Kelan vuosikymmenien osaaminen ja tutkimusperinne kuntoutuksesta olisi myös vaarassa hävitä. Mikäli kuntoutustehtävät jaettaisiin Kelalta eri hyvinvointialueille, uhkana on potilaiden tasa-arvon heikentyminen. Asuinmaakunnan taloudellinen tilanne sekä esimerkiksi syrjäinen sijainti vaikuttaisivat niin, että vaikeammin saatavissa olevat keskeiset lääkinnällisen kuntoutuksen muodot saattaisivat puuttua kokonaan tai korvautua jollakin epätarkoituksenmukaisella hoidolla, kun hyvinvointialueella haetaan säästöjä, tai palveluntarjoajia on vaikea löytää.
Hyvinvointialueilla on välttämätöntä olla riittävät omat psykososiaalisen hoidon, psykologivastaanoton ja psykoterapian palvelut.
Kuntoutus vaatii omaa osaamista
Toimintasuunnitelmassa tuotiin myös esille kuntoutuksen koulutuksen ja osaamisen kehittämistä. Keskeisiä kuntoutusalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisteemoja olisivat mm. koulutustarpeiden ennakointi, kuntoutusalan sujuvat koulutuspolut sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuudet.
Psykologiliitto korostaa myös vahvasti osaamisen merkitystä ja kiittää sitä, että toimintasuunnitelmassa erikseen korostetaan tarvetta mielenterveysosaamisen kehittämiseen kuntoutuksessa. Myös kuntoutuksen asiantuntijoiden saatavuuden kannalta on tarpeen muuttaa psykologien nykyisin maksulliset erikoispsykologikoulutukset, kuten terveyspsykologian ja neuropsykologian erikoistumiskoulutukset, opiskelijalle maksuttomiksi.