Valvontalaki ja rekisteröinnin käsittelyn hitaus vaarantavat potilasturvallisuuden

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) on muuttanut alalla toimivien yrittäjien lupa- ja rekisteröintikäytäntöjä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen edellyttää, että palveluntuottaja, palveluyksikkö sekä palvelupisteet on rekisteröity valtakunnalliseen palveluntuottajien rekisteriin (Soteri) ja viranomainen (AVI tai Valvira) on hyväksynyt ja tarvittaessa tarkastanut ilmoitetut tiedot. Toimintaa ei saa aloittaa, ennen kuin rekisteröinti on hyväksytty tai tarkastettu. Myös toiminnassa tapahtuneista muutoksista on tehtävä ilmoitus ja odotettava rekisteröintipäätöstä ennen kuin toimintaa saa jatkaa.

Rekisteröintihakemusten käsittely on ruuhkautunut keväällä 2024, ja odotusajat ovat olleet jopa 3 – 6 kuukautta. Myös jatkossa parin kuukauden käsittelyaikoihin tulee varautua. Uusille yrittäjille ja elinkeinonharjoittajille rekisteröintipäätöksen odottaminen tuottaa vaikeuksia, mutta erityisesti jatkaville yrittäjille ja heidän potilailleen tilanne voi muodostua täysin kohtuuttomaksi. Tilanne on erityisen hankala pienyrittäjille, jotka toimivat yksin omalla vastaanotollaan. 

Muutostilanteita tulee yrittäjälle eteen usein ilman, että niihin voi itse vaikuttaa. Vuokranantaja saattaa esimerkiksi irtisanoa vastaanottotilan vuokrasopimuksen, jolloin yrittäjän on hakeuduttava uusiin tiloihin. Tiloihin voi kohdistua myös ennakoimaton remontointitarve, kuten vesivahinkosaneeraus tai muu tilojen käyttöä estävä ennakoimaton tapahtuma. Samanaikaisesti vastaanotolla käy potilaita ja asiakkaita, joiden hoidon tai kuntoutuksen jatkuvuus on turvattava.

Suuri osa yksin- ja pienyrittäjistä on riippuvainen yhdestä tai muutamasta tulonlähteestä, tyypillisimmin toteuttaessaan Kelan rahoittamaa kuntoutusta. Palveluntuottaja on tällöin tehnyt Kelan ja kuntoutuksen saajien kanssa sopimuksen, jossa hän on sitoutunut tuottamaan tietyn määrän kuntoutusta. Kela edellyttää palveluntuottajalta, että toiminnan luvat ovat kunnossa. Ilman asianmukaista lupaa palveluntuottaja tekee sopimusrikkomuksen, ja Kela voi tällöin määrätä sopimussakon tai irtisanoa sopimuksen. 

Mikäli yrittäjä tuottaa Kelan palveluja omissa tai vuokratuissa toimitiloissa, palvelua on tuotettava vain ja ainoastaan siinä toimitilassa, joka Kelan sopimukseen on kirjattu. Jos tiloissa tapahtuu muutoksia, niistä on ilmoitettava Kelaan ja valvontaviranomaiselle. Tällainen tilojen muutos ei ole aiemmin aiheuttanut kohtuuttomia vaikeuksia palvelun tuottamisen jatkamiseen. Nyt palveluntuottaja joutuu keskeyttämään toimintansa ja potilasvastaanoton kokonaan jopa useiksi kuukausiksi odotellessaan, että hän saa valvontaviranomaisen rekisteröintipäätöksen uudesta palvelupisteestä, johon toiminta siirtyy. Lisäksi uhkana on, että Kela irtisanoo palveluntuottajan sopimuksen, kun Kelalle uutta toimipistettä ei voi ilmoittaa ennen rekisteröintipäätöstä. 

– Tilanne on täysin kestämätön sekä elinkeinon harjoittamisen että potilaiden kannalta. Kelan kuntoutusta saavat potilaat ovat jo lähtökohtaisesti haavoittuvassa asemassa. Hoidon ja kuntoutuksen laatu ja jatkuvuus ovat ensisijaisen tärkeitä nimenomaan näiden asiakasryhmien kohdalla. Kuntoutuspäätökset tehdään vuodeksi kerrallaan, joten kuntoutuksen keskeytyminen kesken kuntoutusjakson jopa useiksi kuukausiksi vaarantaa kuntoutuksen hyödyt ja tulokset, ja kuntoutukseen osoitetut yhteiskunnan tuet menevät hukkaan, toteaa Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15.7.2005/566 edellyttää, että kuntoutuspalvelujen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia sekä perustua erityisasiantuntemukseen ja erityisosaamiseen.   

Palveluiden jatkuvuus vaarantuu myös esimerkiksi hyvinvointialueiden ostopalveluissa. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021(§ 14-15) edellyttää, että hyvinvointialueen on ostopalveluita hankkiessaan varmistettava, että se pystyy huolehtimaan 8 §:ssä säädetyistä vastuistaan ja palvelutoiminnan jatkuvuudesta. Useiden kuukausien palvelukatkokset rekisteröintipäätöksiä odotellessa vaarantavat myös hyvinvointialueiden palvelutuotannon. 

Valvontalaki ei mahdollista poikkeuksia rekisteröintimenettelyyn. Valvontaviranomaisilta saatujen tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ei ole tällä hetkellä suunnittelemassa valvontalain muuttamista. 

– Valvontalaissa oleva valuvika, joka vaarantaa sekä yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinonvapauden ja toimeentulon, sekä hänen potilaidensa potilasturvallisuuden ja hoidon tai kuntoutuksen toteutumisen, on korjattava pikimmiten, vaatii puheenjohtaja Lipsanen. 

Akavalaiset Yrittäjät ry:n sote-liitot, eli Suomen Psykologiliitto, Suomen Toimintaterapeuttiliitto, Suomen Puheterapeuttiliitto ja Suomen Fysioterapeutit, vaativatkin sosiaali- ja terveysministeriötä korjaamaan lakia siten, että se mahdollistaa valvontaviranomaisen nopeutetun rekisteröintikäsittelyn esimerkiksi suullisesti edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa.

Liitot ovat tehneet myös kantelun oikeuskanslerille lain puutteellisesta valmistelusta ja pyytävät oikeuskansleria valvomaan lain korjaamista, jotta sen aiheuttamat kielteiset seuraukset voidaan jatkossa minimoida.