Varhainen tuki on paras keino ehkäistä syrjäytymistä
Suomen Psykologiliitto kannattaa oppivelvollisuuden laajentamista mutta muistuttaa, että sen rinnalla on kehitettävä varhaista tukea ja jokaisen koulutusasteen opiskeluhuollon sitovaa mitoitusta.
Psykologiliiton mukaan hallituksen esityksessä oppivelvollisuuslaiksi on hyvää etenkin toisen asteen opintojen maksuttomuus, opiskeluhuollon sitova mitoitus, nivelvaiheopetus sekä oikeus erityiseen tukeen lukiossa. Liitto kannattaa oppivelvollisuuden pidentämistä, koska perusasteen koulutus ei enää tänä päivänä riitä elämää eikä työelämää varten.
Liitto kuitenkin korostaa, että laki ja sen aikaansaama toisen asteen suorittamispakko eivät takaa nuorten motivaatiota tai työllistymistä. Oppivelvollisuuden laajentamisen lisäksi on varmistettava, että syrjäytymiskehitystä aletaan ehkäistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Syrjäytymiskehityksen juuret ovat usein jo elämän ensimmäisissä vuosissa. Yleisen oppivelvollisuuden pidentämiseen käytettävä raha tulisi käytettyä ehkä tehokkaammin, jos se suunnattaisiin varhaiseen tukeen perheille, varhaiskasvatuksen riittävään resursointiin sekä opetuksen ja opiskeluhuollon resurssien lisäämiseen, Psykologiliiton vs. ammattiasioista vastaava psykologi Esa Alaraudanjoki toteaa.
Toisen asteen sitova mitoitus ei riitä
Oppivelvollisuuslaki toisi monia uusia velvoitteita toiselle asteelle, joten siellä on tärkeää varmistaa niin opetuksen, opinto-ohjauksen kuin opiskeluhuollonkin riittävät voimavarat. Alaraudanjoen mukaan opiskeluhuollon sitova mitoitus tulee saada jokaiselle kouluasteelle esikoulusta toiselle asteelle saakka. Sitovat mitoitukset pelkästään toiselle asteelle eivät riitä.
– Oppivelvollisuuslaki lisäisi huomattavasti sekä nivelvaiheen että toisen asteen oppilashuollon tarvetta, ja siellä resurssipulakin on suurin. Vajetta on kuitenkin myös peruskoulussa ja etenkin esiopetuksessa. Siksi mitoituksen on oltava riittävä. 500 oppilasta tai opiskelijaa psykologin ja kuraattorin työparia kohti on mitoitus, joka mahdollistaa lakien määräämät tehtävät sekä laadukkaan ja riittävän työn, Alaraudanjoki sanoo.
Myös nivelvaiheen yhteistyön tiivistäminen on Alaraudanjoen mukaan entistä tärkeämpää, jos oppivelvollisuus laajenee. Tietojensiirto peruskoulusta nousee yhä keskeisempään rooliin erityisesti niiden kohdalla, joiden oppivelvollisuuden suorittamisesta on huolta.
–Lakiin tuleekin selkeästi kirjata toisen asteen opintonsa lopettaneen nuoren saattaminen sujuvasti hänelle paremmin sopivaan koulutukseen. Tässä työssä on oppilashuollolla ratkaiseva rooli, koska nuorella voi olla vajavaiset tiedot joustavista koulutuksen järjestämisen mahdollisuuksista.
Syrjäytymisen varhainen ehkäisy tehokkainta
Psykologiliitto korostaa, että kaikessa lapsen kehityksessä varhaiset vuodet ennen koulun aloitusta ovat erittäin merkittävät. Siten myös taloudellinen panostus niihin tuottaa parhaan tuloksen. Tämä ei liiton mukaan tule riittävästi esille oppivelvollisuuslakipaketin luonnoksessa.
– Jotta syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdään kaikki voitava mahdollisimman varhain, oikeus varhaiskasvatuspsykologin asiantuntijuuteen tulee kirjata varhaiskasvatuslakiin. Tällä hetkellä varhaiskasvatus on tässä mielessä huonommassa asemassa kuin muut koulutusasteet, Alaraudanjoki toteaa.
Syrjäytymiskehitys tulee usein näkyväksi nuoruusiässä ja on Alaraudanjoen mukaan seurausta kehityspsykologisista prosesseista. Esimerkiksi stressinhallinnan, toiminnanohjauksen ja tunteiden säätelyn pohja, jonka varassa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat, rakentuu vauva- ja taaperoiästä lähtien.
Hän korostaakin, että syrjäytymisen ehkäiseminen on sitä tehokkaampaa mitä varhaisempaan vaiheeseen tuki suunnataan.
– Lapsen käsitys itsestään oppijana samoin kuin sosiaaliset ryhmässä toimimisen taidot kehittyvät päiväkodin, eskarin ja ensimmäisten kouluvuosien aikana. Tukea kannattaisi tarjota jo varhaiskasvatuksessa nykyistä enemmän eikä odottaa kouluun saakka, Alaraudanjoki korostaa.
Lue täältä Suomen Psykologiliiton lausunto oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyvästä lakipaketista.